Koulussa oikeesti oppii aika hyvin. Jopa omasta elämästä, haha! Käytiin tuossa yks päivä eri kriisejä läpi ja mitä niihin kuuluu. Kehitys kriisit, elämän kriisit ja traumaattiset kriisit.
Mainitsin jo joskus aikasemmin tästä, että mulla on ollut ahdistuksen kanssa ongelmia. Sillon, kun mulla alko ahdistus oikeasti reistailemaan ja paniikkikohtaukset hyökkäs niin olin asunu Kemissä jo yli puoli vuotta. Tämän vuoksi en oikein laskenu syyksi muuttoa. Mutta nyt, kun järjellä miettii niin ihan hyvinkin osana kaikkea oli muutto, sillä hei come on olin vasta 16 vuotias! Muutto itsessään ei varsinaisesti kuulu kehitys kriisiin, mutta itsenäistyminen kuuluu. Ja onhan tuo aika helvetinmoinen itsenäistymisen askel.
Katottiin tää video koulussa ja aloin miettimään, että mulla tosiaan kävi nuo vaiheet. Esimerkiksi tuo tunteiden pois sulkeminen ja osittain tapahtuman kieltäminen. Mutta itellä se oli ennemmin sellaista, että yritin olla hirveän aikuismainen enkä halunnut pyytää apua. Fiksua eikös? En tajunnut osittain muuton tapahtuneen enkä kokenut oikeesti ees, että olisin muuttanut, kun kävin kotona joka vklp. Koti oli vanhempien luona, eikä Kemissä.
