Viikko hermolomalla

Köllöttelen sängyssä vielä hetken, sillä ystäväni kerkesi jo lähteä töihin ja itselläni ei ole päivälle mitään suunnitelmia - täydellistä. Kävelen viimein keittiöön hyvin unisena. Otan lääkkeen ja laitan kahvin tippumaan. Ihana mikä tuoksu kahvista tuleekaan. Katson itseäni peilistä ja naurahdan nutturalleni, joka oli päässäni yön yli. Alan tekemään itselleni munakokkelia, jonka sekaan pilkon kesäkurpitsaa. Päätän laittaa Harry Potter ja liekehtivä pikari -äänikirjan päälle. Olen kolmannessa luvussa menossa. Munakokkelia odotellessa pilkon lautaselle myös veriappelsiinia. Voilà! (viimeinen kuva)


Viikko Kuusamossa hermolomalla kyllä vierähti silmän räpäyksessä. Hyvä ystäväni muutti kuusamoon ns. "mummonmökkiin" viime kesänä ja siellä vietin viimeisen viikkoni. Oli ihana olla sellaisen ystävän luona, jonka kanssa voi olla täysin omaitsensä. Tämän kyseisen ystävän olen tuntenut ala-asteelta asti ja tällä hetkellä luokittelen hänet melkeimpä lisä siskoksi. Viikon aikana sain korjattua unirytmini, ulkoilimme paljon, vietimme laatuaikaa toistemme kanssa sekä vietimme aikaa ystäväni ponin Roin kanssa ja onnistuin saamaan ruoanlaittoon taas kipinän. Kokeilimme myös ensimmäistä kertaa hiihtoratsastusta ja se oli samaan aikaan hieman pelottavaa ja todella hauskaa!


Nyt soi: Paramore - Ain't It Fun








Kiitollisuus

Puhun paljon ahdistuksesta ja stressaavista aiheista, mutta elämässä on PALJON aiheita, joista olla kiitollinen. 


1. Luonto



2. Perhe




3. Lemmikit




4. Opiskelen itselleni tärkeään ammattiin.








Maaliskuun mietteitä

Hei täällä olen taas! Kukas olisikaan uskonut. Tällä hetkellä kuulokkeista pauhaa täysillä ihanat nostalgiset laulut, kädessäni on Red Bull ja sälekaihtimien välistä kurkkii aurinko, joka piristää. Nyt on useana päivänä ollut kovat pakkaset, joten ulkoilu on jäänyt vähemmälle, kun ei koirulikaan tarkene. Tänään on ollut onneksi hyvä ulkoilu ilma. :)


Viime viikolla oli opparin ohjausta etänä ensimmäisen kerran uuden ohjaajan kanssa ja se meni onneksi hyvin! Kyseinen opettaja osaa nimittäin olla myös melko tiukka, mutta hänellekin selitin tilanteeni suoraa niin hän ymmärsi hyvin ja oli kannustava. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Sain myös tehtyä muutamia verkkokursseja koulua varten, joten pikku askelin etenemme tässäkin. AMK:ssa opiskelu on ajoittain ollut todella palkitsevaa ja ajoittain olen itkenyt ja halunnut lopettaa opiskelut. Nyt on kuitenkin sen verran toiveikas olo, että vaikka on ollut vaikeaa niin kyllä minusta sairaanhoitaja silti tulee.


Viime viikolla tein myös pari yövuoroa lähihoitajan hommissa ja olen ylpeä, että pysyin vain kahdessa vuorossa. Se on nimittäin tällä hetkellä rajani, enkä sen enempää aio tehdä. Ennen olisin katsonut mihin väliin olisin saanut kalenteriini tungettua tarvittavat sijaisuudet ja tehnyt ne, enkä olisi välittänyt kuinka paljon viikossa tulee kokonaisuudessaan tehtyä töitä. Töistä kieltäytyminen on ollut melkoista harjoittelua, mutta olen kantapään kautta oppinut, että omien rajojen asettaminen on tärkeää.


Yövuorojen jälkeen rytmin palauttaminen on ollut hieman haasteellista ja huomaan sen lisäävän ahdistustani. Omalla kohdalla säännöllinen päivärytmi auttaa ahdistuksen kanssa ja kohentaa mielialaani. On ollut todella vaikeaa saada unta ja silloin pyörii sängyssä ja silloin taas tulee ahdistus päälle, kun ajatuksetkin pyörii vain päässä. Elikkäs tämän hetkinen tavoite on saada rytmi kohdilleen. Siksi olenkin kiitollinen tämän päivän kelistä, kun pääsi kunnolla ulkoilemaan.


Kuulokkeissa nyt: Nelly Furtado - Say It Right